Päivi Räsänen. Räsäsen Päivi. Ei ole helppoa olla uskovainen ministeri Suomessa 2000-luvulla. Raamatun sanat näyttävät nimittäin hämmentävän provosoivilta iltapäivälehtien lööpeissä. Kristittyjen ja ateistien välinen sota on jo kieltämättä vähän kulahtanut aihe. Silti on pakko myöntää, että Päivin esiintyminen julkisuudessa, kiihtyvä kirkosta eroamisen aalto, Dawkinsin maine tiedepiireissä ja matkustelu muiden uskontokuntien maissa soivat otollisen ilmapiirin sen faktan selvittämiselle, onko sitä Jumalaa nyt olemassa vai ei. Joo joo tiedän, Räsänen ei ole yhtä kuin kirkko jne. Ei kiinnosta.
"God is a vindictive bloodthirsty ethnic cleanser , a misogynistic,
homophobic racist, an infanticidal, genocidal, phillicidal,
pestilential, megalomaniacal, sadomasochistic, capriciously malevolent
bully."
Raamatun lukeminen olisi varmaan ollut se loogisin tie asian ytimeen, mutta aikaa säästääkseni valitsin hieman ohuemman teoksen asian tiimoilta, Dawkinsin The God Delusionin, suomalaisittain Jumalharhan. Perusasiat olivat toki hallussa: Jumala loi, Mooses kiipesi vuorelle, vesi muuttui viiniksi (en muista oliko puna- vai valkoviini) ja Jeesus ylösnousi. Dawkins esittää hypoteesin, että on olemassa korkeampia voimia ja kategorisesti todistaa, miksi näin ei ole. Näinkö yksinkertaista se on?
"We are all atheists about most of the gods that humanity has ever believed in. Some of us just go one god further."
Luin ahnaasti. Dawkinsilla on pointtia. Varmaan suurin ahaa-elämys oli sen ymmärtäminen, että Jumalan olemassaolo ei ole mikään fifty-fifty -kysymys. Dawkins rinnastaa hänet surutta keijuihin, spagettimonstereihin ja muihin taruolentoihin. Niinhän se toki kuuluu tehdäkin. Ehkä Dawkinsin todennäköisyyslaskentaan perustuva väitös Jumalan olemassaolosta ei ole täysin aukoton, mutta ei sen niin väliä. Niin syvällisiä minun ei tarvitse tietää ymmärtääkseni, että kirkko ja uskonnot ovat aika mätä juttu.
"George W. Bush
says that God told him to invade Iraq (a pity God didn't vouchsafe him a
revelation that there were no weapons of mass destruction)."
Amerikassa on kouluja, joissa opetetaan kreationismia evoluution sijaan. Katoliset lapset kärsivät elinikäisiä traumoja pelätessään karkotusta helvettiin. Raamattu on epäjohdonmukainen kirjoitelma, jonka oppeja ei voi noudattaa valikoimatta hyviä elämänohjeita huonojen joukosta. Älkää käsittäkö väärin. Ei, en osaa vastata, mitä oli ennen alkuräjähdystä, enkä tiedä minne ihminen joutuu kuoleman jälkeen. Kyllä pienelle mysteerille löytyy tilaa tieteenkin keskeltä (vaikka Dawkins vahvasti uskoo, ettei edes sieltä), mutta se ei selitä sitä, miksi uskonto vihaa homoja ja naisia ja samaan aikaan papit masturboivat huntujensa alla lapsikuorojen laulaessa ylistystä Herralle (Catholic priest caught masturbating during mass).
Yhteenvetona siis: jos uskoni oli horjuvaa jo ennen lukukokemusta, on se nyt lähes olematonta. Olenko siis ateisti? Jos olen, en myönnä, sillä niin negatiivisia sävyjä sen mainitseminen nykyään kerää. Tietysti uskonasiat ovat jokaisen oma asia. Korkeampiin voimiin uskominen on ok, tietyn kirkkokunnan opetuksien pureksimatta nieleminen tuntuu kuitenkin kohtuullisen nololta näin nykyaikana. Räsäseltä odotan uusia lausuntoja innolla: jos ei muuta niin hyvää sosiaalipornoa se ainakin on. Huomautettakoon, että tämän kirjoituksen sävy on anonymiteetin suomana kenties ikävän kuuloinen. En minä oikeassa elämässä kenenkään elämänkatsomusta tuomitse...ainakaan muualla kuin ajatuksissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti