maanantai 14. lokakuuta 2013

Lewis Carroll - Alice's Adventures in Wonderland

"Curiouser and curiouser."

Keskisuomalaisen sata kirjaa, jotka jokaisen tulisi lukea elämänsä aikana, eivät lue itse itseään. Kuitenkin lista on alkanut tuntua velvollisuudelta, lähes työltä, jota huomaamatta pyrkii välttelemään. Jotta urakka kuitenkin joskus olisi ohi, valitsin lyhyimmän teoksen, minkä nopeasti löysin. Arpa osui kaikille (paitsi minulle) tuttuun satuun, Liisa Ihmemaassa.

En ole katsonut Disney-versiota koskaan muuten kuin sivusilmällä sieltä täältä. Tarkastamatta on jäänyt myös Burtonin tuoreempi tekele. Tiesin jutun juonen noin pääpiirteittäin: Liisa hortoilee pusikoissa ja tapaa kummaa porukkaa. Vähän köyhä aihe, suonette anteeksi. Klassikoita tietenkään ei saisi lukea nykypäivän kriteereillä. Tai saa, mutta joskus se klassikkous perustuu siihen, että kirjan ajatukset olivat jotain uutta ja mullistavaa aikanaan. 

Liisa putoaa siis kaninkoloon, joka onkin portti outoon ihmemaahan. Tyttö ei sen kummemmin hätkähdä uusia kuvioitaan, mitä nyt välillä ihmettelee, kuinka paljon kummallisuuksia yhdelle aamupäivälle oikein mahtuu. Liisa törmää hassuihin hatuntekijöihin, irvikissoihin ja herttarouviin tuon tuosta. Välillä hän on kärpäsen kokoinen, toisinaan taas pituutta löytyy useampikin maili. Mitään niin sanottua järkeä hommassa ei ole. No toisaalta, onko oikea maailmakaan aina niin järkevä kuin sitä äkkiseltään luulisi?

Sanaleikkejä, runoja ja verbaalista hassuttelua saamme yllin kyllin. Dialogin moninaisuus varmaan hivuttaa kirjaa ulos lastenkirjallisuuden genrestä kohti saduista ulos kasvanutta lukijakuntaa. Ihmemaassa vinoillaan ja viisastellaan. Aikuisempaa lukijaa miellyttää kaiketi myös jonkinlainen nostalginen kaiho lapsuuden kirkassilmäiseen ja mielikuvitukselliseen maailmaan. En voi kieltää, etteikö sivuilla tuntuisi tuikkivan pientä ripausta taianomaisuuden tuntua.

Klassikko tai ei, kirja oli ihan kiva. Aika unenomainen ja kepeä. Tuskinpa tulee tarvetta palata asiaan kuitenkaan toiste. Jäin kaipaamaan edes pientä järjen hiventä. Suurin tyydytyksen tunne taisi tulla ruksiessa kirja yli sadan lukemattoman listalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti