perjantai 27. syyskuuta 2013

Tommi Liimatta - Nilikki

"Lukossa on kolme numeroa: korkeintaan 999 pyöräytystä, ja salkku sanoo naps. Tästä olen kinannut Törmäsen kanssa. Hän väitti vaihtoehtoja olevan kymmenen potenssiin kahdeksantoista."

Matinlassi on rovaniemeläinen nilikki. Hän on hämärähommien erikoismies: viinan, tupakan, nuuskan ja huumeiden trokari, pimeän taksin kuljettaja ja haistaa joka tilanteessa mahdollisuuden pienelle tienestille. Tyttöystävänsä myy lehtien palstoilla käytettyjä pikkuhousuja, tampoonienkin kysyntää on. Rovaniemen kadut ovat hänen työpaikkansa, Honda Civic toimistonsa. Joulupukkia katsomaan tulleet turistit tuskin aavistavatkaan, mistä Lapin pimeässä yössä todella on kyse.

Tommi Liimattaa käy kiittäminen. Nilikissä on kyse tunnelmasta ja yksityiskohdista. Liimatta näkee tarkemmin kuin muut. Hän hoksaa tarinan juuren siellä, missä me muut näemme vain saunavuoroja, grillikioskeja ja auton hansikaslokeroita. Radiohaastatteluissa hän on hämmentävän sanavalmis. Ei itsevarma tai rutinoituneen oloinen vaan pohdiskelevaisen naseva nuorallatanssija, joka viihtyy laatikon ulkopuolella. Absoluuttisen Nollapisteen musiikista olenkin tainnut jo mainita: se on parasta.

"Satu paineli sormella puuvillakangasta vakonsa sisään, hoputti aromin siirtymistä kuin huljuttaisi maltitta teepussia, veti housut jalasta, sulloi ne kirjekuoreen ja pujotti nilkkansa puhtaisiin."

Nilikissä ammutaan naapurin parvekekynttilät sammuksiin vesipyssyllä. Pubeissa tilataan Hemohessiä ja saadaan kossua. Lapsista ei arvaa, tuleeko heistä isona pirihuora vai ympäristöministeri - vaiko molemmat. Paperia ei käytetä, koska vesisuihku on lempeämpi peräpukamille. Nistin gramma on vain yhdeksäsosa, loput oreganoa. Viinasta ei saa kiittää. Miestä tien nimen takana ei kukaan muista. Pizza pitää yllättää takaa. Kehitysvammaiset kuuntelevat aina listasuosikkeja. Ovikello rimpaisee vasta kun sormen vetää pois. Liput iskelmätähden keikalle maksavat kuukautisten aikaa kolmekymppiä, muuten neljäkymppiä. Vitutus on perustunne.

Kirja ei edes kaipaisi juonta, mutta jotain sen suuntaistakin löytyy. Matinlassi ei saa mielestään tapaamansa naista. Hänelle naisen perse on uskonto, pylly kuin runo. Kun vastarakkaus puuttuu, mitä muutakaan mies voi tehdä, kuin tunkeutua ihastuksen kohteen asuntoon remonttimiehenä, huumata tämä ja ottaa täydellisestä takamuksesta kipsivalos pesuvatiin. 

En löydä pahaa sanottavaa Nilikistä. Ainutlaatuinen kirja kerrassaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti